Niin kauan kuin muistan, olen etsinyt jotain. Olen halunnut kuulua johonkin, tuntea olevani kotona. Välillä olenkin, ja sitten taas eksyn. Haluan tehdä jotakin, mutta en jaksa keskittyä. Välillä mikään ei kiinnosta, ja välillä kiinnostavia asioita on niin, että en osaa valita.

Nyt löysin itselleni proosallisen nimen: alisuoriutuja. Alisuoriutumiseen voi olla erilaisia syitä, ja minun on niistäkin proosallisin: mukavuudenhalu. Näin on ihan hyvä, ja turvallista. Välillä vain joku kolkuttelee, että hei, mistä täältä pääsee pois.

Nytpä aloitan sitten uuden, aktiivisemman matkan, ja kahlaan ensitöikseni läpi kirjahyllyyni raahaamani ideat. Luulen, että aloitan Feng shuista ja raivaan kodin sellaiseksi, että siellä voi ajatella ja tehdä työtä.